[ etusivu | hallitus | historia | kyläosastot | linkit | tiedotus | valokuvia ]


Pyhtään Kisa ry, päivitetty 25.2.2012
webmaster@pyhtaankisa.fi

Pyhtään Kisan historia

Pyhtään Kisa ry:n historiikki 50-vuotisjuhlassa 29.11.1998

Pyhtään Kisa ry on toiminut 50 vuotta, mutta urheilutoiminta Pyhtäällä on paljon vanhempaa. Siitä esimerkkinä Siltakylän Yritys, entinen Pyhtään Yritys ry, joka on perustettu 1909, siis ensi vuonna 90-vuotias.

Itsenäiset urheiluseurat Siltakylän Yritys, Svartbäckin Kiri, Heinlahden Kipinä ja Hirvikosken Vilpas perustivat Pyhtään Kisa ry:n joulukuun 19. päivänä 1948 Heinlahdessa Nuorisoseuran talossa pidetyssä keskusseuran perustavassa kokouksessa. Kokouksessa saapuvilla olleet perustajajäsenet:

Pyhtään Yritys: Väinö Manninen, Aake Manninen, Anton Hono, Esko Hono, Alpo Hono, Eino Hono, Veli Korpi, Julius Lund, Rainer Hovila ja Oiva Hono.

Hirvikosken Vilpas: Uuno Metsämarttila, Toivo Metsämarttila, P. Lehtinen, J. Yrjölä, Veikko Kottila, T. Yrjönen ja M. Tuomala.

Heinlahden Kipinä: Antti Hartikka, Aimo Hartikka, Kyösti Hartikka, Olavi Peltola, Tauno Alastalo, Pentti Malm, V. Malm, Veikko Viren, Aarno Seppälä, Pauli Lanki, Väinö Myyry, Pauli Soinila, Tuure Soinila, Matti Kaskela, Esko Vanhala, Ensio Vanhala ja Birger Helen.

Purolan Kiri: Gunnar Saalasti ja Vilhard Stengård.

Kokouksen puheenjohtajana oli Ensio Vanhala ja sihteerinä toimi Birger Helen. Pöytäkirjan tarkastivat Tauno Alastalo ja Aimo Hartikka. Tässä kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa keskusseura ja Antti Hartikan ehdotuksesta nimeksi päätettiin yksimielisesti Pyhtään Kisa ry. Puheenjohtajaksi vuodeksi 1949 valittiin Ensio Vanhala. Kokouksessa valittiin hallitus, joka toimi vuoden 1949. Ensimmäisen hallituksen jäsenet: Gunnar Saalasti, Vilhard Stengård, Uuno Metsämarttila, Tauno Yrjönen, Veli Korpi, Esko Hono, Väinö Myyry ja naisedustaja Eila Helen. Varajäsenet: Aarne Mäntynen, Toivo Metsämarttila, Aake Manninen, Jalmari Majoniemi. Kokouksen pöytäkirjan on kirjoittanut Esko Hono, seuran ensimmäinen sihteeri.

Keskusseuran perustaminen Pyhtäälle ei ollut uusi ajatus. Vuonna 1934 oli Karl Halsas kutsunut Pyhtään seuroja neuvottelutilaisuuteen keskustelemaan seuran perustamisesta. Hirvikosken Vilpas ja PIK olivat kielteisenä kannalla ja aate jäi kytemään yli sodan melskeen. Vuonna 1946 Pyhtään Yritys kutsui seurat neuvotteluun Siltakylän Maamiesseuran talolle. Neuvottelutilaisuuteen tulivat Yrityksen lisäksi Kipinä ja Kiri. Valittiin toimikunta ottamaan selvää onko keskusseuran perustaminen Pyhtäälle tarpeellinen. Toimikunta sai PIK:lta edelleen kielteisen vastauksen ja Kaunissaaren MerenVeikot luopui myös hankkeesta. Toimikunta kutsui urheiluseurat kokoon ja todettiin, että keskusseura on tarpeellinen. Seuroja kehoitettiin kokouksissaan käsittelemään sääntö ja nimiehdotuksia. Valmisteleva toimikunta piti kokouksen kesäkuun 3. päivänä 1946. Kokouksessa Yrityksen edustaja teki ehdotuksen, että Yrityksestä tulisi pääseura ja muut seurat liittyisivät Yritykseen kyläosastoina. Esitystä seurasi noin kahden vuoden hiljaisuus. Vuonna 1948 mielet olivat tyyntyneet ja kovasti haluttiin yhdistää voimia urheilun hyväksi. Paljon vaikeuksia oli vielä seuroissa. Etenkin Heinlahden Kipinällä oli suuria ongelmia. Kipinän kokouksessa oli 15 ääntä keskusseuraa vastaan ja yksi puolesta. Olisikohan tuo yksi puolesta ollut Ensio Vanhala. Seurat kokoontuivat jälleen 29. päivänä kesäkuuta Hirvikoskella ja sinne oli hankittu piirin puheenjohtaja Urho Saariaho sekä Vehkalahden Veikkojen toiminnanjohtaja Olli Vitikainen selostamaan keskusseurojen toimintaa. Ulkopuolisten avustuksella ja neuvoilla päästiin eteenpäin ja päästiin yksimielisyyteen keskusseuran perustamisesta. Jälleen valittiin toimikunta, jonka tehtävänä oli pohtia omaisuuteen liittyviä ongelmia ja seuran nimeä. Nimiehdotuksia oli pohdittavana kaksi Pyhtään Urheilijat ja Pyhtään Kisa-Veikot. Joulukuuhun mennessä toimikunta sai työnsä päätökseen ja historialliseksi perustamispäiväksi tuli joulukuun 19. päivä. Nimiongelmakin ratkesi kun Antti Hartikka älysi ottaa Kisa-Veikoista etuliitteen ja ehdottaa Kisaa seuran nimeksi. Näin saatin lyhyt naseva nimi, sillä yhtä kisaa tämä urheilu on huippu-urheilusta kuntoiluun.

Kisaan on myöhemmin perustettu kaksi kyläosastoa Kisa-Veikot Kirkonkylään v. 1953 ja Isku Kiviniemeen 1957. Kiviniemen Isku eli ja kukoisti hetken ja toiminta on loppunut aikoja sitten. Myös Kisa on pyrkinyt laajentumaan. Vuonna 1963 kutsuttiin kaikki seurat Pyhtäällä kokoukseen, jossa oltaisiin pohdittu mahdollisuutta suurseuran perustamisesta. Kutsua noudatti vain Pyhtään Pyrintö ja neuvottelut edistyivät aluksi hyvin. Vuoden 1964 aikana hankkeesta luovuttiin ja virallisia kokouksia ei yhteenliittymisistä tämä jälkeen ole ollut.

Pyhtään Kisa ry:n puheenjohtajat:
Ensio Vanhala 1948 - 54, Pentti Malm 1955 - 58, Santeri Hyttinen v. 1959 - 65, Juhani Kantola v. 1966 - 68, Veijo Myyry v. 1969, Veijo Saalasti 1970, Tapio Tammilehto 1971 - 72, Markus Jespars 1973, Eero Iivari 1974 - 77, Oiva Rosenblad 1978 - 83, Juhani Anttila 1984 - 85, Paul Halsas 1986 - 94, Teuvo Niemelä 1995 ja Heimer Renlund 1996 edelleen.

Pyhtään Kisa ry:n varapuheenjohtajat:
Uuno Metsämarttila 1948 - 1956, Ensio Vanhala 1957 - 61, Väinö Koivisto 1962 - 64, Juhani Kantola 1965, Rainer Mäntynen 1966, Pentti Malm 1967 - 68, Eero Iivari 1969, Oiva Frantsi 1970, Gösta Grönholm 1971, Aulis Savolainen 1972 - 77, Oiva Frantsi 1978 - 82, Paul Halsas 1983 - 84, Risto Paavola 1986 - 88, Teuvo Niemelä 1989 - 94, Heimer Renlund 1995, Risto Norema 1996 - 97 ja Pekka Arminen 1998.

Pyhtään Kisa ry:n sihteerit:
Esko Hono valittiin seuran ensimmäiseksi sihteeriksi ja vuoden 1951 puolivälissä luovutti tehtävän Pentti Malmille. Työkiireiden takia Pentti Malm luopui sihteerin tehtävistä 1954 puolivälissä ja Seppo Vuorela oli sihteerinä vuoden loppuun. Vuoden 1955 sihteerinä toimi Matti Kauppinen, Santeri Hyttinen 1956 - 58. Esko Hono 1959, Rainer Mäntynen 1960 - 65, Erkki Marttila 1966 - 68, Risto Majoniemi 1969, Rainer Mäntynen 1970 - 71, Pertti Soinen 1.1 - 31.5.1972, Väinö Laitinen 1.6.1972 - 73, Eila Alastalo 1974, Leila Laitinen 1975 - 77, Rainer Mäntynen 1978 - 90, Tuula Halsas 1991, Maria Gustafsson 1992 ja Tarja Renlund 1993 edelleen.

Pyhtään Kisa ry:n rahastonhoitajat:
Veli Korpi 1949, Esko Hono 1950 - 1951 puoliväliin, Pentti Malm 1.7.1951 - 30.6.1954, Seppo Vuorela loppuvuoden 1954, Matti Kauppinen 1955, Santeri Hyttinen 1956 - 58, Pauli Metsäharju 1957 - 60, vuoden 1960 tilinpäätöksen teki Pentti Malm, Veikko Pylvänäinen 1961 - 60, Oiva Rosenblad 1970 - 90 ja 1991 edelleen Heimer Renlund.

Vuodesta 1967 on kirjanpito ja tilinpäätös hoidettu ulkopuolisten toimesta. Siten rahastonhoitajien työ on helpottunut ja rahastonhoitajan työstä on tullut tilien valvonta ja laskujen maksaminen.

Seuran 20. toimintavuoden hallitus:
Puheenjohtaja Juhani Kantola ja jäsenet: Veijo Myyry, Oiva Frantsi, Veijo Saalasti, Väinö Koivisto, Matti Paavola, Viljo Salovaara, Vilma Arola, Auli Peltola, Erkki Marttila, Leena Paavola, Santeri Hyttinen, Oiva Rosenblad, Sulo Hovi, Rainer Mäntynen, Eero Iivari, Veikko Pylvänäinen, Pentti Malm, Martti Hovi, Toivo Metsämarttila ja Sirpa Lehtosalo sekä varajäsenet Risto Majoniemi, Heikki Hovi, Asko Smids, Aimo Hono, Sakari Ahola, Seppo Salovaara, Heimer Renlund, Ensi Vanhala, Jouko Yrjölä ja Liisa Suurnäkki.

Kisan 40. toimintavuoden hallitus:
Puheenjohtaja Paul Halsas ja jäsenet Tarja Paavola, Sirpa Ämmälä, Pekka Arminen, Juhani Anttila, Risto Paavola, Oiva Rosenblad, Oiva Frantsi, Reijo Nimander, Martti Meriläinen ja Rainer Mäntynen.

Pyhtään Kisa ry:n 50. toimintavuoden hallitus:
Puheenjohtaja Heimer Renlund ja jäsenet Virpi Frantsi-Kiuru, Maria Vuorela, Erkki Huhtinen, Tarja Renlund, Markku Tuomala, Heikki Hurri, Paul Halsas, Risto Norema, Pekka Arminen ja Hannu Soinila.

Pyhtään Kisan jäsenmäärä on perustamisvuonna ollut 401 jäsentä, vuonna 1967 jäsenluvuksi saatiin 789, vuoden 1987 lopussa oli 541 jäsentä ja vuonna 1997 kirjattiin jäseniä 352.

Kisassa on pyritty valitsemaan jaostoja hallituksen avuksi, hoitamaan eri urheilumuotoja. Aina on toimintaa ollut, joskus hallitus on hoitanut myös kilpailulutoiminnan.

Yleisurheilu: Yleisurheilu on ollut seuran suosituin urheilulaji kautta vuosien. Yleisurheilun hyväksi on varmaan tehnyt työtä jokainen aktiivi Pyhtään Kisassa.

Yksi aktiivi yli muiden on Heimer Renlund, joka vuonna 1973 rupesi yleisurheilujaoston vetäjäksi ja on sitä tänäkin vuonna. Heimer on tehnyt suuren työn Kisassa, jota mikään ei korvaa. Hän on käynyt lukuisia kokouksia, käynyt valmentajakursseja, toiminut valmennustilaisuuksien vetäjänä ja ennen kaikkea ollut järjestämässä Kisan kilpailutoiminnan. Siitä suuri kiitos Hänelle.

Suurinkin työ urheiluseurassa vaatii tehtäviin avustajia, kuin vaativimpiin valmentaja ja vetäjä tehtäviin. Että työ onnistuisi pitää olla myös ainesta.

Nappulaurheilijoita on Kisassa ollut ilahduttavasti ja piiritasolla on menestytty mainiosti. Parhaat ovat kilpaileet jopa SM-tasolla ja arvometallia sielläkin on seuraan tullut.

Yleisurheilun seuraluokittelussa Kisa saavuttu heti ensimmäisenä vuonna I lk. vuonna 1952 pudottiin II lk ja vuodesta 1956 alkoi pitkään jatkunut luokattomien kausi. 1980-luvulla saavutettin II luokan taso, joka jatkuu edelleen.

Kansallisia yleisurheilukilpailuja järjestettiin Siitakylän kentällä v. 1949 - 54. Yhdessä Pyhtään seurojen kanssa järjestettiin 1958 Pyhtään keskuskentän vihkiäiskilpailut ja seurojen yhteiset kansalliset 1959. PIK ja Kisa järjesti kansalliset 1960. Pyrintö tuli mukaan järjestämään kilpailuja 1961 ja aloitettiin komeasti kansainvälisillä kilpailuilla ja 1962 oli vielä kansalliset. Tämän jälkeen järjestettiin vain piirikunnallisia kilpailuja. Ruotsinpyhtään Kisailijoiden kanssa järjestettiin kansallisia kilpailuja 80- ja 90-luvulla tai Kisasta oli tuomareita Kisailijoiden kilpailuissa.

Piirin mestaruuskilpailujen järjestelyssä Kisa on, myös tehnyt osuutensa. Ensimmäisenä toimintavuonna Kisa järjesti piirin poikaurheilupäivät. 1961 oli vuorossa poikien 16-17 v. piirin mestaruuskilpailut, 1963 piirin poikien ja tyttöjen 12-13 v. ja ll v. ja nuorempien mestaruuskilpailut. 1963 oli vuorossa tyttöjen 16 - 17 v. piirin mestaruuskilpailut ja 1967 piirin moniottelun mestaruuskilpailut. 1982 järjestettiin Högåsin maastossa SVUL:N piirinmestaruuskilpailut maastojuoksussa ikäkausi-ja ikämiesjuoksijoiden sarjoissa. Sää oli kylmä, eikä suosinut meitä. Kilpailut onnistuivat järjestelyiltään hyvin. 1986 järjestettiin tyttöjen PM-sisulisäottelut Pyhtään kentällä. Maastojuoksujen ikämiesten ja nappuloiden sarjoissa 1987 PM-kilpailut Huutjärven maastossa. Juoksijoita oli 250 joista Kisan jäseniä 24. Ikäkausityttöjen ottelumestaruudet on ratkottu 1987 ja 88 Pyhtään kentällä. 1989 kokoonnuttiin Huutjärvelle PM-maastojuoksujen merkeissä. 218 sisulisäikäistä kilpaili mestaruuksista. Kilpailut olivat onnistuneet ja sää oli suosiollinen. 1990 Kisa järjesti poikien sisulisäottelut Karhulan keskuskentällä. 1992 kokoonnuttiin jälleen Karhulan kentälle Sisulisäotteluiden merkeissä. 108 urheilijaa kilpaili mestaruksista ja järjestelyistä selviydyttiin kunnialla. 1993 juostiin sisulisä maastoja Huutjärven kuntoradalla ja osanottajia oli 217 ja seuroja oli yhdeksäntoista. 1991 järjestettiin Huutjärvellä 17-, 35-, ja 45-vuotiaitten maastojuoksut. PM-titteleitä oli tavoittelemassa kahdeksankymmentäyksi (81) kilpailijaa. 1996 järjestettiin Karhulan kentällä 17-19v. PM-kilpailut ja kilpailijoita oli yhteensä satakahdeksan.

Eräs kunniakkaimpia tehtäviä oli vuonna 1964 järjestetty piiriottelu Kymenlaakso - Etelä-Karjala. Ottelu järjestettiin yhdessä Pyrinnön kanssa ja järjestelyistä selvittiin rutiinilla. Vuosina 1949 - 51 käytiin seuraottelu PIK kanssa vastaan Kymin Koskenpojat ja Kyminlinnan Väkinäiset, ja muistoksi saimme Pyhtäälle kiertopalkinnon. Yksinään olemme otelleet Anjalan Liittoa, Kyminlinnan Väkinäisiä, Ruotsinpyhtään Kisailijoita ja PIK:ta vastaan. Vuosina 1961 ja 1963 käytiin kolmen seuran ottelu Ruotsinpyhtään Kisailijat - Kotkan Into - Pyhtään Kisa. Vuosina 1966 - 68 käytiin ottelu Pyhtään Pyrintö- vs. Vilpas vs. Kisa -Veikot ja Kisa II. Tämän jälkeen ottelut loppuivat ja vasta 1983 alkoi nappuloiden ottelut Korian Ponsi - Ruotsinpyhtään Kisailijat ja Pyhtään Kisa. Ottelut ovat jatkuneet aivan näihin vuosiin asti.

Vuonna 1960 alkoi piirin cup-otteluiden sarja nuorten, poikien ja tyttöjen sarjoissa. Vuonna 1963 Kisa eteni nappuloiden cupottelussa loppuotteluun asti. Vastustajaksi B-sarjan loppuotteluun saimme Korian Ponnen ja jännittävien vaiheiden jälkeen Kisa oli voittaja pistein 101 - 99.

Yleisurheilun joukkuekilpailuissa vielä pysyäksemme olemme osallistuneet Kotkan katuviestiin vuosina 1955 - 1967. Paras saavutus on vuonna 1962 saavutettu C-sarjan toinen sija. Yksittäisten kilpailijoiden saavutuksia tarkasteltaessa voidaan mainita, että Rainer Danielsbacka vuonna 1953 on saavuttanut kolmannen sijan 19-20v. 3000 m ratajuoksussa Suomen mestaruuskilpailuissa ja saman sarjan SM-maastojuoksussahän on ollut neljäs. 1960 on SM-kilpailujen viestimestaruuskilpailuissa joukkue Lasse Siren, Pauli Mannonen, Markku Airola ja Asko Smids sijoittunut seitsemänneksi 4x100m ja saavuttanut ajan 47,1 16-17 v. sarjassa. 1962 on Asko Smids osallistunut SM-kilpailuihin 300 m juoksuun sijoittuen kuudenneksi. Samana vuonna on Lasse Siren otellut poikien piiriennätyksen 6-ottelussa 3458 pistettä.

Vuonna 1982 on Sm-kilpailuissa saavutettu pronssia kuulantyönnön joukkuekilpailussa A-poikien sarjassa Juha Laitisen ja Jukka Heimosen saavuttamina. 1983 on nappuloiden aluehuipentumassa Kimmo Nurminen voittanut pojat 12 v. kuulantyönnön ja Jari Orava oli saman sarjan keihäänheiton toinen.

Pauliina Halsas on 1984 voittanut nappuloiden aluehuipentuman 60 m aitajuoksun ajalla 10,7. 1987 on Jari Orava osallistunut 16v. sarjan SM-kilpailuihin ottelussa ja sijoittunut yhdeksänneksi. Nina Pöyhönen on kuuden piirin heitto-ottelussa tytöt 16v. sarjassa voittanut keihäänheiton tuloksella 37,80m.

1989 SM-kilpailuja vastaava Vetoapukisa käytiin Savonlinnassa. Kisasta osallistui Saara Pietilä tytöt 13v. sarjaan sijoittuen toiseksi tuloksella 42,22m jääden voittajasta 2 cm. 1990 olivat Vetoapukisat Oulussa ja Saara Pietilä voitti hopeaa tytöt 14v. keihäässä tuloksella 47,74m. Marjaana Halsas oli t-13v. 80m aitajuoksussa seitsemäs ajalla 13,1. Minna Hovi osallistui kiekonheittoon, Minna Hono juoksi 1OOm, Katja Mettinen heitti kiekkoa, Teppo Tyrväinen juoksi 20OOm ja Mikko Heiskanen työnsi kuulaa p-13v.sarjassa 11,05m sijoittuen 13. 1991 heittolajien halli SM- kilpailuihin osallistui Saara Pietilä sijoittuen keihäässä kolmanneksi. KLL:n mestaruuskilpailuissa Saara oli keihäässä toisena. Vetoapukisoihin osallistui Marjaana Halsas ollen toisena 80m aitajuoksussa ajalla 12,3 SM-kilpailuihin 16v. Sarjaan osallistui Minna Hovi ja Minna Hono.

1992 heittojen halli SM-kilpailut olivat Kuopiossa ja Saara Pietilä saavutti hopeaa t-16v. keihäässä tuloksella 44,80m. Tyttöjen 16v. SM-kilpailuihin Vantaalla osallistui kiekonheittoon Minna Hovi ja Katja Mettinen. Vetoapukisaan Laukaalla osallistui Katja Vahtokari 20OOm juoksuun.

1993 Saara Pietilä Suomi-Balttia maaottelussa Nivalassa t-17v. sarjan voitto keihäänheitossa tuloksella 46,72 m. Suomi-Ruotsi maaottelussa hän saavutti kolmannen sijan tuloksella 45,50 m. SM- pronssia oli saavutuksena Kemistä tuloksella 45,68m ja Pihtiputaalla tuli voitto tuloksella 47,92 m, joka on keihään piiriennätys. Katri Räsänen t.13v. sarjassa saavuttanut hopeaa tuloksella 42,76 keihäänheitossa Vetoapukisoissa Haminassa. Marjaana Halsas teki kolme piiriennätystä. Naisten sarjassa Karhulassa 4OOm. aitaj. 1.10,15, Jämsänkoskella 1OOm aitaj. 15,80 t-16v. ja Jalasjärvellä piiriennätys 3OOm aidoissa tuloksella 47,13.

1994 ja Vetoapukilpailut Kuopiossa siellä Katri Räsänen voitti t-14v. moukarin tuloksella 43,16m. Karhulan moukari karnevaaleissa Katri heitti voittoon tuloksella 43,30m, joka on Suomen ennätys. Nokialla Katri voitti t-16v. SM-kilpailun tuloksella 37,66m, joka on Suomen ennätystulos. Katja Vahtokari on osallistunut SM-mastojuoksuihin Pudasjärvellä ja Nokian SM-kilpailuissa hän juoksi 30OOm aikaan 10.57,69. Leppävaarassa oli t-18v. SM-kilpailut ja Minna Hovi oli moukarissa kahdeksas tuloksella 31,08m. Kolmen piirin ottelussa Nastolassa Saara Pietilä oli t-18v. keihäänheiton ensimmäinen tuloksella 48,66m, joka on samalla piiriennätys.

1995 Moukarin talvimestaruuskilpailuissa t-17v. Katri Räsänen on saavuttanut SM-hopeaa tuloksella 33,66m. Kajaanin Vetoapukisoissa t-15 vuotiaitten pronssia tuloksella 48,12m.

1996 Talvi-SM Porissa Katri Räsänen saavutti t-17v. sarjan pronssia tuloksella 41,64m. Tampereen Kalevankisoissa saavutus oli,myös pronssia tuloksella 46,54m, joka on piiriennätys. Katri oli myös maaotteluedustaja Suomi - Baltia ottelussa t-17 sarjassa ja kotiintuotavana oli hopeaa tuloksella 43,86m. Vielä Tampereen Eliittikisoista N-19 sarjassa saavutettu tulos 47,32 oli piiriennätys ja heittovälineenä oli moukari kaikissa kilpailuissa. Anne Norema on tytöt 11-vuotiaissa tehnyt seiväshypyssä piiriennätyksen tuloksella 170m.

1997 Talvi SM-kilpailut moukarissa ja kilpailupaikkana Pori siellä Katri Räsänen voitti t-17v. mestaruuden tuloksella 52,10m, joka samalla on t-17v. naisten suomenennätys. Tulos on myös piiriennätys naisten neljässä ikäluokassa. Naisten 19-vuotiaitten Kalevankisoissa Lappeenrannassa Katri saavutti kuudennen sijan tuloksella 50,00m. Anne Norema t-12v. sarjassa on hypännyt seipään piiriennätykseksi 20Om.

Tämä kuluva vuosi 1998 on ollut menestyksekäs, vaikka SM-titteleistä ei olla kilpailtu. Kisa on ollut yleisurheilussa piirin paras seura 5000 - 15000 asukkaan kuntien joukossa. Pyhtään Kisa pääsi edustamaan piiriä valtakunnalliseen Vattenfall-seuracupiin. Kisa oli kuudestatoista seurasta yhdestoista ja ottelu käytiin Myyrmäen kentällä. Viestit juostiin Olympiastadionilla Ruotsi- Suomi maaottelujen yhteydessä.

Tämän vuoden piirinmestareita: Pekka Huhtinen moukari ja 3-loikka Anne Norema seiväs N-17 ja Naiset. Vesa Autio moukari, keihäs ja kuula, Esa-Pekka Pirinen korkeus ja 6OOm., P-13 4x600m viesti Esa-Pekka Pirinen, Tero Tahko, Pekka Huhtinen ja Ernest Hemming. Elina Hono 60m aitajuoksu, Laura Meriläinen moukari, Maastojuoksun joukkue Laura Turkia, Outi Norema ja Elina Hono. Sukkulaviesti: Toni Pohjatalo, Christian Lindfors, Janne Huitu, Jere Ihalainen, Jaakko Metsola, Mikko Ollila, Sonja Lustig ja Laura Turkia.

Palatkaamme vielä vuoteen 1995, silloin on Pyhtään Kisa ollut valtakunnallisessa nuorisotoimintakilpailussa 5000 - 15000 asukkaan kuntien sarjassa koko kilpailun paras 121:stä kunnasta. Se on ollut suuri saavutus.

JATKUU...



[ etusivu | hallitus | historia | kyläosastot | linkit | tiedotus | valokuvia ]